Edustan teitä omalla persoonallani ja kehollani. Mikään ei saisi minua muuttamaan suuntaa. Voin hyvin ja toivon että tekin. Kun minut kutsutaan seuraavan kerran sukujuhliin, pukeudun hätkähdyttävällä tavalla. En kauniiksi enkä rumaksi, vaan boheemiksi ja eksentriseksi. Juon appelsiinimehua. Ei muuta. Kohta katoan tästä maailmasta; ovi toiseen raottuu hiljaa. Katoan kaukomaille eikä minuun enää saada yhteyttä. Tai katoan omaan itseeni ja elän unistani käsin. Todellakin, niiden kautta voin oppia tuntemaan itseni. Oppia toimimaan ja toteuttamaan unelmiani. Oppia sisäistä turvallisuutta ja itseluottamusta. Kuuntelemaan Jumalaa ja lähimmäistä. Pretty alone, sitäkö elämäni on? Olen kaunis, mutta kukaan ei tiedä sitä. Kauneuden tuominen maailmaan, sitä olen yrittänyt ja yritän. Samanaikaisesti odotan sitä päivää, jona tuuli puhaltaa minut lentoon. Tiedän asian, joka on salaperäinen, kaunis ja eksoottinen, värikylläinen ja samalla läpinäkyvä ja kirkas. Sitä on ana. Tahdon hymyillä auringossa. Tahdon kulkea tyhjällä vatsalla hohtavia teitäni, oppia uutta ja olla uskollinen. Kukaan ei voi kilpailla kanssani, koska en lähde kilpailuihin mukaan. Ilmestyn joskus, katoan taas. Jos salaisuudet käyvät minulle liian raskaiksi kantaa, rukoilen. Kirjoitan oman tarinani, joka on täynnä mystiikkaa, oivaltavaa ymmärtämistä ja alituista seikkailunmakua, unikuvia ja kätkettyä hulluutta.
